Abit ne sitten lähtivät tänään. Lähtivät kyllä kohtalaisella äänellä, nimittäin vieläkin soi päässä "Nolla!" Äänen lisäksi myös visuaalinen puoli oli kunnossa. Sitä ei aiemmin tajunnutkaan miten paljon erilaisia ja vieläpä hyvin valittuja pukuja niiltä ihmisiltä löytyy. Tänä aamuna olin kuitenkin ykköspaikalla lukion aulassa näkemässä kun porukka hiljalleen valui sisään ovista kaikissa niissä puvuissaan. Päivän parhaita olivat ehkä barokkipuku, Jokeri ja Nuuskamuikkunen. Karkkiakin sai varsin mukavasti. :) Ennen rekkoihin kantamista, päivän ainoalla "normaalilla" tunnilla barokkimies piti jopa jonkinlaisen puheen ranskaksi (ranskantunti se olikin). Kameraa en älynnyt napata aamulla mukaan, enkä tiedä kyllä kameroideni paristotilanteestakaan, mutta puhelimen kameralla tuli tallennettua pari melko legendaarista hetkeä. Joissakin kuvissa laatukin on ihan kohdallaan. Jos ei kuitenkaan mitään muuta niin puvuista ja abivideosta sai ainakin päivän naurut. :D

Kun en ole nyt äskettäin valokuvannut mitään, jos tämänpäiväisiä penkkareita ei lasketa ja melkein kaikki muutkin kuvataiteelliset tuotokset ovat keskeneräisiä tai vasta ajatuksen tasolla niin päätin vähän tonkia muistitikun syövereitä ja etsiä vahän vanhempia kuvia. Onhan niitä.

Ensimmäinen ja toinen on otettu syksyllä mummolassa käydessä. Kalanpää on varmaan vieläkin kiinni siinä seinässä... Tosin en tiedä missä kunnossa. Hana puolestaan löytyi mummolan tyhjästä navetasta. Autiot rakennukset ovat jotenkin murheellisia paikkoja. Kuitenkin pidän paljon autioista rakennuksista. Varsinkin vanhoista. Kun käy jossakin sellaisessa paikassa tulee jotenkin hiljainen olo. Ei tee mieli puhua yhtään mitään pitkään aikaan. Joskus tuntuukin hyvältä että ei ole mitään sanottavaa.

Kolmas kuva on ihan vain loppukevennys. En ole maalannut kiveä itse, vaan löytänyt sen kevyenliikenteenväylän vierestä. Kuvan otin puhelimella, kun kamera ei ollut mukana.